jarrukanniainen

Opintotukijärjestelmä joutaa roskakoriin

Opiskelijaliike on jatkuvassa liikkeessä, tämä on luonnollista. Aina noin viiden vuoden kuluessa lähes koko opiskelijaliike on uudistunut ja henkilöt vaihtuneet. On kuitenkin fakta, että kussakin yhteiskunnallisessa tilanteessa sadat tuhannet suomalaiset ovat jatkuvasti opiskelijoita.

Opiskeluaika ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa, se ei ole kupla tai suojattu tunneli kohti varmaa työllistymistä. Opiskelijat käyvät töissä, opiskelijat ovat kuluttajan roolissa, opiskelijoilla on mielenterveysongelmia, opiskelijat (suomalaiset) ryyppäävät liikaa. Ja niin edelleen. Tärkeää on myös huomata, että opiskelijat ovat köyhiä, osa jopa absoluuttisesti. Opiskelijat ovat osa yhteiskuntaa.

Opintotukijärjestelmää on rukattu jokaisen hallituksen aikana. Harvassa ovat ne kosketuskerrat, jolloin opintotuelle on tehty mitään positiivista.Viimeisimmät kaksi positiivisinta asiaa ovat olleet vuonna 2008 voimaan tullut 15% korotus opintorahaan sekä ensi vuoden elokuussa voimaan tuleva opintorahan indeksiin sitominen. Loput kosketukset (noin 2,5 kertaa vuodessa vuodesta 1992 lähtien) ovat olleet piiskaamista ja nöyryyttämistä.

Järjestelmä joutaa roskakoriin. Se on aikansa elänyt. Kaikki (paitsi näköjään oikeistopoliitikot) tietävät, että jopa toimeentulotuki on suurempi kuin opintotuki. Netissä kiertää vinkkejä siitä, miten hoidat itsellesi opiskeluaikana maksuhäiriömerkinnän, jotta sinun ei tarvitse nostaa opintolainaa ja jotta voit nostaa elämiseesi toimeentulotukea. Opintotuki on pienempi kuin toimeentulotuki, ja se on ensisijainen opintojen tukemisen muoto. Eli: opintotukijärjestelmä nykyisellään on ristiriidassa perustuslain (turvaaman perustoimeentulon) kanssa. Miksi tästä puhutaan niin vähän?

Toimeentulotukikaan ei ole riittävä. Se on leimaava ja byrokraattinen, ja sillä on omat tuloloukkunsa, kuten opintotukijärjestelmässäkin on omansa. Sosiaalitoimen idea on kadonnut aikoja sitten kuntien resurssien ollessa säälittävän vähäiset, ja todellisen sosiaalityön tilalla on toimeentulotukea jakavat laskuautomaatit.

Opiskelijat haluavat täysipäiväisen opiskelun mahdollistavan toimeentulon, joka mahdollistaa joustavasti erilaisissa elämäntilanteissa opiskelemisen (työnteko, perhe-elämä, alanvaihdot jne.). Opiskeluaika ja oppiminen eivät ole pelkkää juoksua opintopisteiden perässä. Vaihtoehto aikansa eläneelle opintotukijärjestelmälle löytyy, kunhan on tarpeeksi tahtoa.

 

Kysyn: Miksi opiskelijaliike ei kokonaisuudessaan kannata järjestelmää, jolla ei olisi mitään negatiivista vaikutusta opiskelijoiden tilanteeseen, vaan päinvastoin pelkästään positiivisia ja jo valmiiksi opiskelijaliikkeen eri tavoitteisiin sidottuja vaikutuksia? Se, ettei kantaa oteta tällaisen mallin puolesta, on poliittista. Ja kannattamattomuus on luonteeltaan oikeistolaista kyykyttävää ja byrokraattista sosiaaliturvamallia palvelevaa.

Opiskelijaliikkeen on rohkeasti otettava kantaa perustulon puolesta. Se on tulevaisuutta; on olemassa tulevaisuus, josta takaisin katsottaessa perustulottomuus nähdään yhtä karmeana yhdenvertaisuutta loukkaavana virheenä kuin esimerkiksi vielä satakunta vuotta sitten vallinnut naisten äänioikeudettomuus.

 

Vasemmisto-opiskelijat tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia lähteä muuttamaan opiskelijoiden toimeentulon turvaamista uudella tavalla. On aika jättää hiekkalaatikkokeskustelu opintotukijärjestelmästä ja siirryttävä tavoittelemaan rakenteellisena uudistuksena perustulon käyttöönottoa.

Opiskelija, ota kantaa tänä syksynä korkeakoulujen opiskelija- ja ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, hylkää opintotuen armotonta nykymallia ylläpitävä sitoutumattomuus ja äänestä väriä. Lähde ehdolle, vaalilistoja kerätään.

Punaiset ja vihreät arvot ovat opiskelijan riittävän ja reilun toimeentulon puolella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Elias Paatos

Ensimmäisenä opiskelijoiden kannattaisi lopettaa politisoituminen ja erilaisten vihreiden, punaisten, keltaisten ja sinisten arvojen vaaliminen.

Opiskelijoiden etujen ajaminen ei ole kiinni puoluepolitiikasta, mutta opiskelijaliikkeen politisoiminen on selvästi poissa opiskelijoiden asioiden edistämisestä, kun opiskelijoiden asioiden ajamiseen tarkoitettu etujärjestö muuttuukin poliittiseksi liikkeeksi. Silloin todellinen tarkoitus eli opiskelijoiden edunvalvonta lentää roskakoriin.

Opiskelijaliike kokonaisuudessaan kannattaa paljon paremmin järjestelmiä, jotka kuuluvat jokaiselle puoluekantaan katsomatta, koska opiskelijoiden poliittiset kannat menevät sekaisin kaikille puolueille. Tämä voi vastata hyvinkin kysymykseesi.

Käyttäjän jarrukanniainen kuva
Jari-Pekka Kanniainen

On naivia kuvitella, että opiskelija- tai koulutuspolitiikka olisi tyhjiössä ja erillään muusta politiikasta. Harmi, että sinua tympii jos nuoret opiskelijat ovat jotain mieltäkin asioista eivätkä vain tyydy muiden aloitteisiin ja päätöksiin.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Muutoksen täytyy olla merkityksetöntä viilailua.

Tämä idea on liian radikaali!

Käyttäjän jarrukanniainen kuva
Jari-Pekka Kanniainen

Toteutus voi olla vielä monen askeleen päässä, mutta suunta on voitava ottaa.

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Ei järkeväntasoinen perustulo olisi kovinkaan paljon nykyistä opintotukea korkeampi, parannuksena tietenkin tulisi tulorajattomuus. Vasemmiston tonni kuussa ei ikinä mene läpi.

Käyttäjän jarrukanniainen kuva
Jari-Pekka Kanniainen

Perustulon on oltava riittävän suuri, jotta se mahdollistaisi (paskoista työehdoista) kieltäytymisen. Perustulon on oltava myös sen verran suuri, että raha liikkuu ja innovaatioita pääsee syntymään sen sijaan, että ihmisiä (opiskelijoita) tukahdutetaan pitämällä arjen talous ahtaalla, stressissä ja byrokraattisen valvonnan alla.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Kyllä meillä Jyväskylässä on ollut valiokuntien kokouksissa peruslakialoite esillä :) suurin osa kannattaa käsittääkseni. Lähinnä vain kokoomusopiskelijat vastustaneet.

Käyttäjän jarrukanniainen kuva
Jari-Pekka Kanniainen

Erinomaista! Rummuta sinäkin asiaa eteenpäin :)

Matti Pulli

Juuri tällaisten kannanottojen takia haluaisin välittömästi erota ylioppilaskunnasta, mutta eihän se onnistu, koska tulevat poliittiset broilerit tarvitsevat toisten kustantaman ponnahduslaudan valtuustoihin ja edustustoihin. En halua olla missään tekemisissä tämän vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen kanssa, mutta minullahan ei ole vaihtoehtoja.

Suomen perustuslain tulisi taata minulle oikeus olla kuulumatta poliitisiin järjestöihin, kuten lähes järjestään punaisiin ylioppilaskuntiin, mutta koska nämä nk. opiskelijajärjestöt luulevat aina puhuvansa koko opiskelevan kansanryhmän äänellä, tämä oikeus ei tule ikinä realisoitumaan minunkaan kohdalla.

Kaikista yhteiskunnan tuista tulisi luopua, ja opiskelijoiden tulisi kustantaa opiskelunsa itse.

Käyttäjän jarrukanniainen kuva
Jari-Pekka Kanniainen

Ylioppilas- ja opiskelijakunnissa ei ole yhtäkään edustajistoa, jossa punavihreä blokki olisi edustajiston suurin ryhmittymä. Sitoutumattomat ryhmät ovat tällä hetkellä kaikissa absoluuttisessa enemmistössä.

Matti, kuulut myös Suomen kansaan. Oletko kaikesta samaa mieltä mitä hallitus tekee?

Matti, asut jossain kunnassa. Allekirjoitatko kaiken mitä valtuusto ja hallitus päättävät?

Ylioppilaskunta (ja toivottavasti myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat) on tunnustettu julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi, jotka ovat lakisääteisesti olemassa ja edustamassa kunkin korkeakoulun opiskelijayhteisöä. Ne toimivat edustuksellisen demokratian avulla, ja turvaavat mm. jäsenmaksun avulla palveluita, edunvalvontaa ja kulttuuria opiskelijoilla. Melko suuri osa rahoista jaetaan ainejärjestöille kulttuuri- ja yhdistystoimintaan.

Jos ketuttaa, voit toki muuttaa maasta. Vaihtaa kuntaa. Vaihtaa korkeakouluyhteisöä tai lopettaa opinnot.

Tai sitten voit osallistua päätöksentekoon ja tehdä aloitteita, omassa ylioppilaskunnassa. Ja samalla lopettaa turhan valittamisen: "punainen liike liian vahva blaa blaa blaa".

Matti Pulli

HYY on poliittinen järjestö, ja sinulla, tai kenelläkään muullakaan, ei ole minkäänlaista moraalista oikeutta pakottaa muita kuulumaan poliittisiin järjestöihin. Etkä sinä sitä moraalista oikeutta saa, vaikka sinä poistaisit maasta kaikki väärää mieltä olevat ihmiset.

Onko siellä Vasemmisto-opiskelijoissa muuten muitakin suvaitsevaisia ihmisiä, jotka haluaisivat rajoittaa väärää mieltä olevien opiskelu- ja maassaolo-oikeutta?

Ja minun tulisi vielä verorahoin tukea tällaista totalitarismia.

Käyttäjän jarrukanniainen kuva
Jari-Pekka Kanniainen Vastaus kommenttiin #11

Hauska mies olet.

Eihän sitä rajoiteta. Viittasin siihen, että mikäli olosi käy sietämättömäksi, on sinulla vaihtoehtoja.

HYY on poliittinen instituutio, johon sinä voit vaikuttaa. Kyllä minuakin toisinaan epätoivo kalvaa siitä, kun oikeisto jyllää Suomessa, tai Oulussa. En silti vaadi oikeutta olla erillään siitä kunnasta mistä asun, tai siitä maasta missä asun.

Tsemppiä epätoivon hetkiin! Toivottavasti jaksat äänestää, tehdä aloitteita ja olla ehdolla HYY:n vaaleissa; niissä voit vaikuttaa.

Matti Pulli Vastaus kommenttiin #12

HYY on poliittinen instituutio johon minä en halua vaikuttaa. Haluan erota siitä. En minä halua liittyä kommunistiseenkaan puolueeseen. Ja kunta ei edelleenkään ole poliitinen järjestö.

Käyttäjän jarrukanniainen kuva
Jari-Pekka Kanniainen Vastaus kommenttiin #13

Ylioppilaskunta ei ole pelkkä "järjestö". Se on vain organisaatiota kuvaava sana, joka sopii hyvin kuvaamaan ylioppilaskuntaa. Ylioppilaskunta ei ole yhdistys. Ylioppilaskunta on ylioppilaskunta. Jos et tiedä mikä se on, suosittelen lukemaan sen tehtävät ja olemassaolon perustan yliopistolaista ja sen perusteista.

Korkeakoulu on äärimmäisen tärkeä yhteisö yhteiskunnassa, ja sillä on oma erityinen ja laaja tehtävä. Lakisääteinen ylioppilas- ja opiskelijakunta (joskin opiskelijakuntien rooli on ristiriitainen; se edustaa kaikkia opiskelijoita, mutta vain osa on sen jäseniä -> kohti automaatiojäsenyyttä myös niissä) sen sisällä on tarpeen niin oikeuksien turvaamisen näkökulmasta kuin myös korkeakouludemokratian näkökulmasta.

Käyttäjän lamiikkula kuva
Lauri Miikkulainen

Miksi ihmeessä kirjoitus nostaa sitoutumattomat ryhmät ylioppilasliikettä jarruttavaksi tekijäksi tässä kysymyksessä tai ylipäätään?

Perustulosta käydään debattia jokaisessa ylioppilaskunnassa ja myös SYL:n tasolla. Eikä jakolinja valtakunnallisella tasolla ole missään tapauksessa sitoutumattomat vastaan poliittiset. Se ei ole sitä lähestulkoon missään ylioppilaskuntia jakavassa kysymyksessä.

Monet sitoutumattomien ryhmien hallitsemat ylioppilaskunnat ovat jo päätyneet perustuloa kannattamaan, eikä kyseessä ole ollut mikään (puoluepoliittisen) vasemmiston tahtovoitto.

Oma ylioppilaskuntani TYY päätyi viime vuonna ottamaan myönteisen kannan perustuloon. Kirjaus oli lievä, mutta askel perustulon suuntaan. Kaikki kunnia TYYn Vihreälle Vasemmistolle perustulon puoltamisesta, mutta ei se missään vaiheessa ollut edustajiston ainoa perustulon esittäjä. Kun uutta linjaa laadittiin, ViVa puhui räväkämmän kirjauksen puolesta, mutta ei saanut sille juuri tukea. Oma poliittisesti sitoutumaton ryhmäni sen sijaan oli vetovastuussa valmistelemassa läpi mennyttä linjapaperin kirjausta, ja sitä, että TYY liittyi myös BIEN Finlandin perustuloaloitteen kannattajaksi. Jos pöydällä olisi ollut vain ViVan ideaalimalli, uskon, että tämäkin tuki olisi jäänyt edustajistolta antamatta.

Syy siihen, ettei ylioppilasliike koko laajuudessaan kannata perustuloa, on siinä, ettei suurin osa ylioppilaskunnista kannata perustuloa. Moni ylioppilasliikkeessä olisi valmis jopa lainapainotteisempaan opintotukeen, tai koko nykyjärjestelmän alasajoon. Perustulon kannattajille taas ”perustulo” tarkoittaa monia eri asioita, joista ei päästä yksimielisyyteen.

Ratkaisu ei ole todeta, että pitäisi ryhmittyä puoluepoliittisten lippujen alle. Jos vaihtoehtona nykyjärjestelmälle on vain se, että loikataan jokaista pilkkua myöten vasemmistoliiton ehdottaman perustulomallin taakse, päädytään todennäköisesti vain jumittamaan keskustelu.

Puolueilla on toki ylioppilaskuntien edustajistoissa paikkansa, ja pidän niiden läsnäoloa siellä tärkeänä. Mutta ylioppilaskunnissa ryhmät ovat sen verran pieniä, että ihmisille tarjoutuu harvinainen mahdollisuus. Ei ole pakko tyytyä vain puoluepoliittisten tahojen valmiisiin vaihtoehtoihin, vaan jos ne eivät miellytä, voi esiin tuoda omia ideoita. Siten ylioppilasliikkeen ajatukset saadaan pysymään tuoreina, ja ylioppilasliike itsessään yhteiskunnallisesti edistyksellisenä voimana.

Tämän takia ylioppilasliikkeessä on tärkeää olla myös sitoutumattomia ryhmiä. Ne nostavat esiin paitsi kompromisseja, mutta myös kokonaan uusia ideoita. Ennen kaikkea ne vievät ylioppilasliikettä pois polarisaatiosta vain parin vaihtoehdon välille. Tämä toimii päinvastoin kuin kirjoituksessa kuvailtu ”jarru”. Keskustelu etenee ja löytää uusia uria. Ei jää junnamaan paikalleen siksi aikaa, että tietty puoluepoliittinen ryhmittymä ottaa niskalenkin vastustajistaan. Tämän luulisi olevan perustulon kannattajille kelpaava ajatus.

Toimituksen poiminnat