jarrukanniainen

Suomen laadukas korkeakoulutus pulassa

Suomen korkeakoulutuksen rahoitusmalli (joitakin merkittäviä eroja amkien ja yliopistojen mallissa toki) on selkeä esimerkki New Public Managementin eli uuden julkisjohtamisen rantautumisesta voimakkain aalloin korkeakouluihin. Arvostetut korkeakoulutuksen tutkijat (Clark ja Birnbaum) ovat jo 1980-luvulta lähtien tunnistaneet korkeakoulutuksen ja tutkimustyön kompleksisuuden ja moniulotteisuuden. Yksinkertaistaminen on siis vaarallista ja aina on syytä kysyä yksinkertaistamisen taustoja.

Nykyinen rahoitusmalli (joka muuten on suoritusperustaisuudeltaan, n. 75%, maailman äärimmäisimpiä rahoitusmalleja) pyrkii yksinkertaistamaan korkeakoulutuksen tutkinto- ja tutkimustehtailuksi, jossa logiikat "input -> output" & "kilpailu tekee kaikesta parempaa" ovat dominoivia. Alhaalta ylöspäin suuntautuvina (ns. bottom-heavy, bottom-up) organisaatioina korkeakoulut eivät tähän muottiin sovi.

Seuraukset ovat vakavia. Rahoitusmallin paine hallinnon työtä kohtaan vääntää erimielisyyttä korkeakoulujen sisälle luoden epäluottamusta ja laittaen eri tieteenalat kilpailemaan keskenään annetusta rahapotista. Tätä komppaa komeasti viime aikoina oikeistopoliitikkojen tutkimus- ja opetustyötä tekevien henkilöiden väheksyminen kärkenään Sipilän "kaiken maailman dosentit" -kommentti. Rahassa mitattavat tuotteistettavat alat pärjäävät muita paremmin.

On ymmärrettävää, että poliitikot haluavat kontrolloida mahdollisimman tarkasti korkeakoulutusta tärkeänä osana yhteiskuntaa. Se ei kuitenkaan ole järkevää tai viisasta, kun ottaa huomioon millä tavalla riippumaton, koko Suomen kattava ja laadukas korkeakoulutus ja tutkimus toimivat.

Myös korkeakoulujen laittaminen ns. kerjuulle vapaaehtoisen yksityisen rahan perässä on kieroa. Sen sijaan korkeakoulutuksen riittävä rahoitus tulisi turvata progressiivisella verotuksella, esimerkiksi Yle-veron tapaan, koska korkeasta koulutuksesta, sivistyksestä, rahassa hankalasti mitattavista aloista sekä yleensäkin perustutkimuksesta hyötyvät kaikki yhteiskunnassa: sekä vanhat että uudet yritykset, palkkatyöntekijät, järjestöt, kunnat, yksittäiset ihmiset, opiskelijat itse, valtio yms.

Ennen kuin joku vertaa Suomea jenkkeihin, niin mainittakoon, että jenkkien korkeakoulutusjärjestelmä ei ole kovin laadukas tai tasa-arvoinen kokonaisuudessaan vaikka sen moninaisuudesta, eli massiivisesta yli viidenkymmenen eri osavaltion korkeakoululainsäädännön ja -kulttuurin kilpailusekamelskasta, moni maailman huippuyliopistoista nousee.

 

Yllä oleva siis viitateen uutisointiin yliopistolain arviointiraportista, joka on seuraavana lukulistalla.

''Uuden arvioinnin mukaan lain muutoksen myötä yliopistojen johtamisjärjestelmästä on tullut johtajakeskeisempi. Toimivalta on keskittynyt yliopiston ja yksiköiden johtajille, kuten dekaaneille, rehtoreille ja hallituksen puheenjohtajille, mikä on arvioinnin mukaan tehostanut päätöksentekoa.

Arviossa kuitenkin todetaan, että johtajakeskeisempi johtamisjärjestelmä on etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta. Johdon ja henkilöstön näkemyserot ovat kärjistyneet, raportissakin todetaan. Yliopistokollegion rooli on monissa yliopistoissa epäselvä ja jäsentymätön.

”Lähes kaikissa arvioraportin väittämissä varsinkin professorien ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön mielipiteet yliopistolain vaikutuksista eroavat jyrkästi yliopiston johdon näkemyksistä. Nyt on korkea aika ottaa palaute tosissaan, muuttaa yliopistolakia ja parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia”, vaativat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto.

”Meiltä ei kysytä enää mitään. Meille ei kerrota mitään. Tieto ei kulje”, toteaa arvioinnin avovastauksissa eräs nimetön professori.

”Ei olla samalla tavalla yhteisön tasa-arvoisia jäseniä vaan asiakkaita. Kollegiaalisuus ja tiedeyhteisön jäsenyys oli selvempi ennen”, toteaa nimetön opiskelija.''

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Käsittelet äärimmäisen tärkeää asiaa ja teet sen hyvin, kiitos siitä. Alla sitaatti tekstistäsi korostaa sitä, miten tässä mallissa yliopistoista (universitas merkitsee jotakuinkin kaikkia mahdollisia aloja yhdessä, ei taistelemassa toisiaan vastaan ja on myös muistettava alarajojen jonkinasteinen keinotekoisuus, jolla rajataan todellisuuden ymmärtämistä ja siten sen tutkimuksen mahdollisuutta) tehdään miltei yksinomaan elinkeinoelämän tuotelaboratorioita.

(Kritiikin sana: en milloinkaan suosittele tekstiä, jota kirjoittaja itse suosittelee, mutta nyt teen poikkeuksen aiheen merkityksellisyyden vuoksi) - kysehän on tulevaisuudestamme ja myös tästä päivästä korkeimman opetuksen ja tutkimuksen ahjoissamme. Ilman hyvin toimivia yliopistoja Suomi menettää sen, mikä siinä on jotakuinkin parasta ja huonoon suuntaan ollaan menossa.

JPK: "Tätä komppaa komeasti viime aikoina oikeistopoliitikkojen tutkimus- ja opetustyötä tekevien henkilöiden väheksyminen kärkenään Sipilän "kaiken maailman dosentit" -kommentti. Rahassa mitattavat tuotteistettavat alat pärjäävät muita paremmin."

Käyttäjän jarrukanniainen kuva
Jari-Pekka Kanniainen

Kiitos kommentista!

Olisihan se outoa, jos omaa tekstiä ei voisi suositella. ;)

Toimituksen poiminnat